Ads 468x60px

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Pettikö eResepti oikeasti?


Sosiaalisessa mediassa on herännyt paljon keskustelua eilen julkaistun artikkelin pohjalta, jossa käsiteltiin eReseptin väärinkäytöstä. Artikkelin mukaan tuntematon henkilö oli onnistunut nostamaan toiselle henkilölle kuuluvia lääkkeitä ilman asianomaisen hyväksyntää. Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Sirpa Peuran mukaan tapaus olisi Suomen ensimmäinen eReseptiin liittyvä petosepäilys.

Kaikkialla Suomessa ollaan vaiheittain siirtymässä käyttämään sähköistä eReseptiä. Lääkärin määrätessä sähköisen reseptin, reseptin tiedot tallennetaan reseptikeskukseen. Lääkärin vastaanotolla potilaalle tulostetaan paperinen potilasohje, johon on merkitty määrättyjen lääkkeiden nimet ja annosteluohjeet sekä potilaan nimi ja syntymäaika.

Apteekissa asioidessa henkilön on mahdollista nostaa sähköisessä reseptissä olevat lääkkeet näyttämällä lääkkeisiin kirjoitettu potilasohje tai Kela-kortti. Myös toisen henkilön on mahdollista hakea lääkkeet apteekista henkilön puolesta, kun hänellä on mukanaan potilaan Kela-kortti tai lääkkeisiin kirjoitettu potilasohje.

Mahdollisuus eReseptin väärinkäytökseen voi syntyä esimerkiksi potilaan heittäessä saamansa potilasohjeen paperinkeräykseen, josta sen joku löytää ja käy luvattomasti nostamassa lääkkeet apteekista. Kela-kortin esittäminen lääkkeitä haettaessa ei ole pakollista, sillä se oikeuttaa ainoastaan Kela-korvaukseen. Kela-korttia ei siis käytetä henkilön tunnistamiseen. Heittäessäsi potilasohjeen paperinkeräykseen ennen lääkkeiden nostoa on siis täysin mahdollista, että joku käy lunastamassa lääkkeet ennen sinua.

Toinen mahdollinen väärinkäytös voi syntyä jos potilas hukkaa tai häneltä varastetaan Kela-kortti. Lääkkeet kun on mahdollista nostaa pelkällä Kela-kortilla. Tällaisessa tapauksessa väärinkäyttäjän ei kuitenkaan ole mahdollista tietää onko henkilötunnukseen yhdistetty reseptejä. Kiinni jäämisen riski ei kuitenkaan ole kovin suuri, sillä on helppo syyttää järjestelmän toimimattomuutta ja väittää, että järjestelmässä pitäisi olla lääkkeitä.

Perinteiseen paperiseen reseptiin verrattuna eResepti tarjoaa erittäin suuren parannuksen väärennettyjen reseptien torjuntaan. Apteekit ovat lähivuosina ilmoittaneet satoja yrityksiä ostaa lääkkeitä väärennetyillä resepteillä. Paperisten reseptien vähentyessä myös väärennökset on helpompi huomata sillä sellaisen käyttö herättää enemmän huomiota. Sähköistä reseptiä käyttäessä reseptin tulee löytyä reseptikeskuksesta, muussa tapauksessa lääkkeitä ei voi nostaa. Reseptikeskuksen, apteekkijärjestelmien, potilastietojärjestelmien ja välittäjätahojen tietoturvallisuuden varmistamiseksi on näille määritelty auditointivaatimukset, jotka organisaatioiden ja järjestelmien tulee täyttää ennen kuin järjestelmä voidaan kytkeä kansalliseen terveysarkistoon (KanTa). Näin voidaan varmistua reseptitietojen muuttumattomuudesta ja sähköisen käsittelyn tietoturvallisuudesta. Väärinkäytöksien mahdollisuus on edelleen suurin apteekin päässä, jossa potilaan tunnistaminen on heikkoa.

Potilasohjeen merkitystä eReseptin käytössä on myös syytä pohtia. Väärinkäyttäjän on mahdollista saada yksittäisestä potilasohjeesta potilaan nimi, syntymäaika ja määrätyt lääkkeet, sekä nostaa nämä ilman erillistä tunnistautumista. Onko siis tarpeellista kertoa potilaalle määrätty lääkitys helposti hukattavassa paperi muodossa, kun samat tiedot on turvallisesti tallennettuna sähköiseen arkistoon? 


Väärinkäytöksien ehkäisemiseksi apteekkeja on ohjeistettu suorittamaan apteekkien auditointivaatimuksia koskeva itsearviointi, jossa vaatimuksessa 83 määritellään seuraavasti: "Ennen tietojen hakua reseptikeskuksesta lääkkeen ostajan tulee luotettavasti osoittaa, että hänellä on oikeus ostaa lääke." Tähän mennessä potilasohjetta tai Kela-korttia on pidetty tarpeeksi luotettavana osoituksena lääkkeen osto-oikeudesta. Väärinkäyttötapaus on selkeästi osoittanut, että tunnistaminen ei ole tarpeeksi vahva ja apteekit tulee ohjeistaa tunnistamaan reseptejä noutavat asiakkaat vahvantunnistuksen avulla ja estää lääkkeiden nostaminen pelkän potilasohjeen tai Kela-kortin avulla. Väärinkäytöksiä voidaan paremmin ehkäistä esimerkiksi käyttämällä tunnistamiseen virallista henkilöllisyystodistusta ja kirjaamalla lääkkeitä nostavan henkilön henkilötunnus sähköiseen järjestelmään. Toinen mahdollinen tapa on Kela-korttien päivittäminen tukemaan vahvaatunnistaumista sirulla ja PIN-koodilla, jolloin voidaan riittävällä tasolla varmistua, siitä että lääkkeiden nostaja on siihen valtuutettu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti