Ads 468x60px

tiistai 26. helmikuuta 2013

Asetus vai ei - ja mihin se asettuu?

Hieman virtaa vielä vettä Vantaassa, ennen kuin EU:n uusi tietosuojasäädös on lopullisessa muodossaan. Lainsäädäntöteknisesti on väännetty siitä, olisiko direktiivilinjalla hyvä jatkaa, vai tarvitaanko harmonisoivampaa lainsäädäntöinstrumenttia, asetusta. Esim. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ollaan sitä mieltä, että direktiivisääntely on riittävää, pyrkimys on mm. säilyttää oman oikeuskulttuurin ominaispiirteet. Toisen leirin edustajat toivovat uudelta asetussääntelyltä mm. yhdenmukaisia pelisääntöjä kaikille, ja sitä kautta esim. kustannussäästöjä rekisterinpitäjille. Täysharmonisointiin ei näilläkään eväillä päästä, siitä pitävät huolen eri jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaiset erilaisine tulkintoineen ja resursseineen.
Euroopan parlamentti julkaisi hiljattain muutosehdotuksensa komission asetusluonnokseen raportööri Jan-Philipp Albrechtin johdolla. 215-sivuinen raportti vetää komission ehdotusta rekisteröityjen oikeuksia ja rekisterinpitäjän velvollisuuksia painottavaan suuntaan.
Muutosehdotukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Vaatimukset julkishallinnon resursseille koetaan nyt ehdotetussa muodossa liian raskaiksi, julkishallinnon toive näyttäisi olevan, että sektorin tietosuojasäännökset eroaisivat yksityisen puolen sääntelystä. Näistä vaatimuksista mainittakoon esim. tietosuojavaikuttavuusarvioinnin pakollisuus myös julkisille tahoille käsiteltäessä suuria määriä henkilötietoja sekä tietosuojavastaavan nimittämisen velvollisuus. Myös kynnystä yksityisen rekisterinpitäjän velvollisuudelle nimittää tietosuojavastaava laskettaisiin muutosehdotuksen mukaan.
Totta on, että uusi sääntely tulee joka tapauksessa aiheuttamaan rekisterinpitäjille lisää hallinnollisia velvollisuuksia sekä kustannuksia. Mielenkiintoista on nähdä, mihin tasapaino asettuu, ehdotus saattaa Neuvostossa saada vielä uusia painotuksia.
Olennaista rekisterinpitäjälle tässä vaiheessa on seurata säädöksen kehittymistä ja valmistautua organisaatiossa muutoksiin.  Yleistäen voi todeta, että tämä jumppa tulee vaatimaan sekä nykytilan arvioinnin/auditoinnin että kehityssuunnitelman laatimisen, näiden jälkeen päästään vasta prosessien ja järjestelmien kehittämiseen. Kiire tulee joka tapauksessa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti